Perus-CV kertoo hakijan yhteystiedot, työkokemuksen, koulutuksen, kielitaidon sekä muita valinnaisia tietoja. Tarkoituksena on listata tiedot tiiviisti ja selkeästi. Työhakemuksessa voi kertoa lisää, jos haluaa. CV:n ei pitäisi olla kuin 1-2 sivua pitkä. Tiivistäminen siis kannattaa. CV kannattaa myös muokata haettavan tehtävän mukaan. Pisimmät työsuhteet voi aina pitää mukana, mutta esimerkiksi lyhyitä kursseja ja järjestökokemusta voi hyvin jättää mainitsematta.
CV on hyvä aina tallentaa PDF-muodossa. Näin se on aukaistavissa lähes kaikilla tietokoneilla.
CV:n sisältö
Työkokemuksen kohdalle laitetaan työnantaja, työtehtävä (ja titteli) ja työsuhteen kesto (ainakin kuukauden tarkkuudella). Työtehtävistä kannattaa yleensä lauseen tai parin verran. Koulutuksen kohdalla toimivat samat säännöt: koulutuksen järjestäjä, tutkinnon tai kurssin nimi sekä ajankohta. Jos tutkintoon sisältyy useita osia, kuten sivuaineita, ne kannattaa mainita. Samoin jos tutkinnon nimi ei kerro kaikkea, kuten filosofian maisteri. Lyhyetkin kurssit on hyvä listata, varsinkin jos ne liittyvät haettavaan alaan. Ei kannata kuitenkaan mennä liikaa yksityiskohtiin kuvauksien kohdalla, koska niistä tulee helposti liikaa pituutta CV:lle. Ei myöskään kannata aloittaa peruskoulun käymisestä tai kaikista satunnaisista kesätyöpaikoista. Jos muuta kokemusta ei ole, silloin ne ovat tietenkin hyvä asia, mutta uran edetessä niiden hyöty pienenee.Koulutuksen alla on hyvä paikka laittaa lista pätevyyksistä, kuten hygieniapassi, ensiapukurssit ja ajokortti. Armeijan käyminen ja siviilipalvelus voivat sopia myös tähän kohtaan. Niitä ei ole kuitenkaan pakko mainita.
Järjestökokemus ja vapaaehtoisena toiminen ovat Suomessa hyvin yleisiä. Jos sinulla ei ole paljon työkokemusta, on niitä hyvä käyttää osoittamaan osaamisesi. Niillä voi myös näyttää olevansa aktiivinen työelämän ulkopuolella. Luottamustoimet varsinkin virallisissa organisaatioissa kuten yliopistoissa, sekä kunnanvaltuustossa näyttävät myös hyvältä CV:ssä.
Kielitaidon kohdalla voi käyttää asteikkoa äidinkieli/erinomainen/tyydyttävä/aloittelija tai yleiseurooppalaista asteikkoa kertomaan osaamista. Kannattaa myös erotella suullinen ja kirjallinen kielitaito, koska ne eivät läheskään aina ole sama asia. Kun listaat muitakin taitoja, kuten ohjelmointia eri kielillä, niistäkin voi laittaa osaamistason. Tietokoneosaamisesta on hyvä erotella eri ohjelmistoja ja/tai taitoja, kuten Word, Excel, kuvankäsittely...
Harrastuksista ja kiinnostuksen kohteista sekä omasta luonteesta voi kirjoittaa myös CV:hen. Ne eivät kuitenkaan ole pakollisia. Omaa kuvaakaan ei ole pakko lisätä. Jotkut lisäävät myös lauseen tai pari siitä, mitä he haluavat tehdä tulevaisuudessa. Nämä kertovat rekrytoijalle enemmän työnhakijasta ihmisenä, kun taas työkokemus ja koulutus kertova vain osaamisesta.
Työnäytteet ja portfoliot on hyvä mainita CV:ssä. Niihin voi joko laittaa suoran linkin, jos ne löytyvät Internetistä (laita URL-osoite), tai voit mainita lähettäväsi ne pyydettäessä.
Jos olet erittäin laiskalla tuulella, kokeile Euroopan komission kehittämää Europassia. Siinä on osana CV sekä erillinen kielipassi. Sivustolta löytyy malli, jonne on helppo täyttää omat tiedot. Tuloksena on virallisen näköinen paperi tarvittavin tiedoin. Mallissa ei kuitenkaan oteta huomioon esimerkiksi luottamustoimia, ja hygieniapassin suorittaminen on hankala lisätä. Lisäksi malli painottaa kielitaitoa. Se ei siis ole paras joka tarkoitukseen ja joka alaan.
Linkkejä hyviin esimerkkeihin:
https://www.uranus.fi/artikkelit/nayta/kuinka-tehda-toimiva-cv/2406http://www.city.fi/artikkeli/Idioottivarma+CV-opas/49/
http://monster.almamedia.fi/aineistot/cv/CV-malli.pdf
http://www.kolumbus.fi/tyohakemus_ja_cv/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti